Tämä porukka pitää sisällään kolme kaverusta. Meillä on käytössä kaksi purjelentokonetta LS7 OH-805 (GE), vuonna 2019 tämän tilalle tuli OH-908 (KK) ja PIK 20B OH-488 (51).
Lentotoiminta keskittyy pääosin Raahen ja Haapaveden kentille. Näillä sivuilla pääsee tutustumaan ko. porukan purjelento toimintaan
Lähinnä nämä sivut toimivat kuitenkin kuvien, lentologien, huoltohommien jne. jakelukanavana.



VUOSI 2022



Nyt kausi päästiin aloittamaan isommalla porukalla, usean vuoden odottamisen jälkeen, Kebnellä. Perinteinen ryhmä, vahvistettuna Kimolla kävi yhdessä KILY:n porukan kanssa lentämään heidän Duo Discus:lla. Taimiojan Antti on tehnyt jälleen suuren työn, sen eteen että kone on valmiina meitä odottamassa Kebellä.

VUOSI 2021



Kauden 2021 aloitus jatkui edellisen vuoden aikana jo totuttujen Covik-19 rajoitusten alla. Matkustamiseen liittyvät rajoitukset estivät jälleen Kebnen leirin toteutumisen.
Leirille olisi tällä kertaa saatu NIL:in Duo Discus. Samoin monet muut mielenkiintoiset tapahtumat peruuntuivat.



Mutta onneksi Haapavedelle päästiin kokoontumaan ja välillä jopa lentämään. Kauden EFHP:llä aloitti Mauno heti vapunpäivänä. Toukokuun alku oli kelin puolesta aika takkuista
sateita piisasi, toki välillä oli hienojakin päiviä. Penttilän Martti oli alku kesästä usein Leivon puikoissa ja näin auttamassa meitä purjelentäjiä pääsemään maakunta kierroksille. Kesäkuussa oli myös paljon sateisia päiviä, mutta heinäkuussa kelipäiviä oli hienosti ja sen voi myös todeta kenttäpäiväkirjassa.

Käytiinhän sitä toki vierailemassa esim. Imatralla jopa kaksi kertaa, ensimmäisellä; sinne vietiin myös Raahen Ilmailijoiden "Junnun", koska he vuokrasivat sen loppukesäksi. Heidän oma kone oli vaurioitunut vähän maastolaskussa. Samoilla reissuilla pyörähdettiin Räyskälässä. Kesän aikana sain möys lentää tyypit LS8:lla. Voin kyllä yhtyä useisiin kyseistä kone tyyppiä kehuneisiin, sillä on ilo lentää.


Syksyn tullen pidettiin purjelentoporukalla talkoot ja autettiin kerhon lähes kaatumassa oleva lentokonehalli pystyyn, poistettiin perustana olleet puutolpat ja korvattiin ne suurimmaksi osaksi Jylängin Martin hommaamilla betonielementeillä. Tähän urakkaan kausi päättyikin.

VUOSI 2020

Kausi oli tarkoitus aloittaa, niin kuin monet edellisetkin kaudet Kebnellä. Raahen Ilmailijoiden "Junnu" varusteltiin valmiiksi. Mutta koronavirus aiheutti rajojen kiinnimenon ja maasta toiseen liikkumisen, tulivat pitkät karanteeniajat ja näin estivät tämän vuoden aaltolento leirin

toteutumisen.

Ei muuta kuin "Junnusta" purettiin leirivarusteet pois ja kohti EFHP:tä.
Seuraava tavoite oli käydä lentämässä Räyskälä Open. Sille kävi samoin, koronavirus esti sen, koska Suomen sisällä liikkumista rajoitetiin myös voimakkaasti.
Mutta onneksi Haapavedellä saatiin lentää, toki myös siellä hallituksen ohjeet rajoittivat suurempien kokoontumisten järjestämistä. Varsinainen purjelentäminen aloiteltiin



Vapun tienoilla ja siitä saakka Haapavellä lennettiin lähes jokainen kelipäivä. Vuotta 2020 korona rajoitti paljon, mutta myös onneksi kelipäiviä oli mukavasti ja koko

porukka pääsi lentämään hyvin. EFHP:ltä lennettiin yli 17 000 km kesän aikana, se on jälleen hieno tulos. Hinauslennot toimivat hienosti, siitä kiittäminen aktiivisille ja aina

valmiina oleville hinauslentäjille Martti P, Matti L, Tuomas V, Veku K, Raimo K, sekä tietenkin Martti J.
Olihan meillä myös hieno hetki, kun Pekka P koulutti pitkästä aikaa uuden purjelentopilotin Joona Niinisen Haapaveden lentokentältä toimien.


Samalla oli mukava nähdä, kun Joonas Virpin ostama Standar Cirrus paluumuutti EFHP:lle, samoin konekauppoja kauden alussa teki Pekka P. ja Jari B.

Oikealla Joona lähdössä eka lennolle OH-411:llä, Oippa toimii avustajana.
Näitä juttuja kun muisteleen, niin kesä 2020 oli aikalailla tapahtumarikas ja loppujenlopuksi myös lentojen suhteen todella hyvä.

Niin kuin alla olevassa kuvassa näkyy, joskus jopa oltiin gridissä.

VUOSI 2019

Kausi 2019 Aloitettiin konekaupoilla, Kuopiosta saatiin Ventus 2b (KK) ja GE matkasi Kuopioon. Joten nyt tämän sivuston kautta seurataan myös OH-908 rekisterillä olevan purjelentokoneen taivalta.

Lentokausi 2019 aloitettiin jälleen Kebnen aaltolento leirillä. Myös tälläkin kertaa Kebnen leiri oli houkutellut paljon porukkaa ympäri Eurooppaa, meille uutena tuttavuutena oli Hollannin iloinen ja sosiaalinen porukka.

Meillä oli mukana Raahen Ilmailijoiden ”Junnu” OH-798, joka sai näin myös samalla kasteensa Kebnen kelistä. Tämän kertainen leiri ei suonut kovimpia aaltolentokeikkoja korkeuden puolesta, mutta sitäkin pitempiä hinauksia. Tänä vuonna toimivat aallot löytyivät lähes aina läheltä Kebnen huippua. Mutta kelit olivat sopivat Junnulla lennettäväksi ja hauskaa oli. Toki pari muistoihin jäävää tapahtumaa sattui tämän leirin alkuun.

Ensimmäinen niistä oli Junnun putken akselin katkeaminen vähän reilut 10 km ennen Paittasjärveä. Tässäkin oli onni mukana monessakin mielessä, minkäänlaista riskiä muille tiellä liikkujille ei syntynyt, eikä koneelle tapahtunut mitään. Apukin oli lähellä eli Cumuluksen porukka lähti avittamaan meitä. Toisen homman selvittämiseksi tarvittiin jo vähän pitempää autolla ajoa. Pekka ja Pena toivat Kalixiin saakka Raaheen jääneen korkeusvakaimen lukitustapin.

Haapavedellä päästiin tositoimiin eli lentämään huhtikuun lopulla, mutta siitä vierähtikin sitten pari viikkoa, ennen kuin kunnon kelit alkoivat. Tästä eteenpäin päästiin lentämään Lehdon Matin ja Jylängin Martin hinaamina.

Kesä jatkui purjelentokelin parissa suotuisissa merkeissä ja Haapavedeltä lennettiin paljon OLC-matkoja. Mutta elokuulle saavuttaessa kelit loppuivat meidän alueeltamme jääden vain elokuun osalta kahteen kunnolliseen kelipäivään. Syyskuun ensimmäisenä päivänä lennettiin tämän kesän viimeinen purjelento Haapavedeltä.

Tänä vuonna osallistuttiin Räyskälä Openiin, joka korvasi perinteisen Vesivehmaa open purjelentokilpailun. Keleistä kertonee, että tehtiin maastolasku, useampi fotolanding ja useina päivinä ei päästy lentämään ollenkaan. Mutta loppujen lopuksi nämä kaikki ovat kasvattamassa lisää, niitä mukavia muistoja, joita on kiva muistella, kun se aika koittaa.


Alla vielä kuva viime kesän Euroopan kierrokselta, olla jo Saksassa paluu matkalla ja loman viimeistä iltaa viettämässä lentoporukoiden kanssa (Betzdorf Kirchen).





VUOSI 2018

Kausi 2018 lähti käyntiin Jaca:ssa ja sieltä Kebnelle, eli vähän viimevuotiseen malliin. Jacassa jatkettiin vuoristolentoleiriä siitä, mihin edellisvuonna jäätiin. Nyt mukana oli myös Oippa ja lähes sama porukka kuin viime vuonna. Pekka ja Matti vetivät koulutuksen taidolla läpi. Niin että leiriltä jäi palo käydä myöhemmin syksyllä uudelleen kokeilemassa Jacan. Santa Cilia termiikkejä vähän lämpimimmissä keleissä. Jacan jälkeen siirryimme Kebnelle harjoittelemaan aaltolentämistä, tällä kertaa OIK:n DG500:n kanssa. Täällä Mikko ja Marko olivat kertomassa aaltolentämisen saloja.

Haapavedelle siirryttiin perinteisesti heti kun lumet olivat sulanneet tarpeeksi. Kevät ja kesän alku olivat EFHP:llä todella aktiivista purjelentämistä. Tänä vuonna Jannen kisat jäi väliin, mutta muuten päästiin lentotilastoissa esim. OLC:sa mukavalle tasolle. Siinä sivussa valmistui ns. kerhokämppä, jossa porukka viihtyy hyvin viileämpienkin kelien vallitessa.

Kesän loppupuolella myös kelit heikkenivät normaalia aikaisemmin, mutta ehkä siitä oli myös apua siihen, että pitkään työn alla ollut sauna saatiin valmiiksi. Samalla myös sosiaalitilat kohenivat Pekan ja kumppaneiden avulla mainiolle tasolle.

Elokuussa kävimme Sarin kanssa lomareissulla katsomassa Wasserkuppe:n, Santa Cilia:n ja Klaus Ohlmann:nin lentokentät. Tuo Klausin oma kenttä on kyllä näkemisen arvoinen paikka. Se sijaitsee Etelä-Ranskan vuoristossa ja maisemat olivat kyllä silmiä hivelevät.



VUOSI 2017

Vuosi 2017 lähti käyntiin Junnun 1000 tunnin huoltoa tehden. Mutta varsinainen lentotoiminta pyörähti liikkeelle Jacassa, missä SUIO järjesti vuoristolentoleirin. Leirin vetäjinä toimivat Pekka Marjamaa ja Matti Huoviala. Kelit suosivat ja lentämään päästiin oikein kunnolla. Puitteet ovat Jacassa kyllä hienot, katseltavaa riittää, niin ilmassa kuin "maissakin". Jacasta siirryttiin suoraan Kebnen leirille ja lentämään. Antti oli jälleen toiminut moottorina ja valjastanut KILY:n Duo:n porukan käyttöön. Kebne on niitä paikkoja, jossa on mukava käydä aina uudelleen ja uudellaan.

Raahen Ilmailijoiden kalusto saatiin EFHP:lle toukokuun lopulla ja heti silloin myös aloitettiin ns. aktiivi lentäminen. Haapavedellä lennettiin lähes aina, kunhan kelit antoivat vähänkään myötä. Valitettavasti, tällä seutukunnalla, koko vuosi 2017 oli yksi sateisimmista vuosikymmeniin. Hyvät purjelentokelit jäivät siis aika harvoiksi.

Heinäkuussa suunnattiin jälleen Jannen Kisoihin Räyskälään. Avustajina lähti mukaan Sari ja Pekka, Kimmo oli tuttuun tapaan myös opastamassa Duo:lla lentämistä. Myös Jannen kisojen aikana sateli ja myös ilma oli kohtuullisen raikasta, voisi sanoa, että ilman kunnon leiriä katoksineen, ulkosalla ei olisi viihtynyt niin hyvin.








VUOSI 2016

Vuosi 2016 kausi avattiin jälleen huhtikuussa Kebnellä. Tällä kertaa meillä ei ollut oman kerhon konetta mukana, mutta Raahen porukkaa oli mukana touhuamassa KILY:n Duo:a Kebnelle. Porukka joka lensi Kebnellä muodostui Antista, Pasista, Kimmmosta, Rikusta, Timosta ja allekirjoittaneesta. Pankan Timo nousi timantin. Reissu oli hieno, kelit suosivat ja useina päivinä päästiin kokeilemaan aaltolentämistä.

Raahen kerhon "Puhku" vuokrattiin OIK:lle, heidän koulutuskone on edelleen korjattavana ison vaurion takia. "Puhku" toki kävi pariin otteeseen Haapavedellä ja näin omakin porukka pääsi sillä lentämään. Edellisvuoden Kebnen yhteistyö ja tämä koneen vuokraus koulutustarpeiden täyttämiseksi on osoitus kerhojen hyvästä ja tarpeellisesta yhteistyöstä. Tulevana kautena OIK saa oman DG500 takaisin, joten Puhku tullenee olemaan suurimman osan kesästä Haapavedellä.

Vasemmalla kuvassa Pankan Timo timatti nousun jälkeen.

Toukokuun puolessa välissä kävimme Oipan kanssa NIL:n järjestämällä Matkalentokurssilla Räyskälässä. Koulutus lähti käyntiin sopivasti teoria jaksoilla, joissa nousivat hyvin esille lentoturvallisuudesta huolehtiminen reittivalinnoissa, niin että aina pidetään mielessä se, että turvalliset maastolaskupaikat ovat reitin varrella. Sarkalasku harjoituksilla sitten aloitettiin varsinainen lentäminen. Siitä sitten lisää teoriaa ja lentämistä ns. vuorovedoin. Kelit toivat myös sen lisän, että maastolaskuja saatiin tehdä aikalailla, mutta huomioitavaa on, että kaikki niistä onnistuivat ilman pienintäkään ongelmaa. Kaikkineen voidaan sanoa, että ko. kursseille kannattaa mennä, sillä niiltä saa hyvän alun matkalentoreiteille.

Heti kesän alussa päästiin Haapavedellä vauhtiin ja OLC matkaa saatiin kasaan 15 755 km, tämä on meille uusi ennätys. Elo- ja Syyskuu olivat säiden puolesta jälleen vähän hankalat, mutta päästiin noillakin kuukausilla OLC:tä lentämään. Eilolan Sakke "pesi" OLC tilastoissa koko meidän porukan, siitä onnittelut hänelle.

Kerhona ja kenttänä EFHP nousi OLC listalla sijoille 9 ja 6. Heinäkuussa oli osa meistä Jannen kisoissa lentämässä NIL Duo:lla, lentokaverina siellä oli Kimmo Pulkki. Samaan aikaan sattui Tintti Ralli Menkijärvellä, Sakke ja Oippa kävivät siellä tutustumassa lentomaisemiin. Molempien kisojen pienenä haittana oli epävarmat kelit, mutta lentämään päästiin ja silloinhan on aina mukavaa.

Oikealla olevassa kuvassa näkymä Kebneltä 2016.

VUOSI 2015

2015 Kesän alkupuoliskolla purjelentäminen jäi täällä meidän alueella melko vähiin, lähes jatkuvien vesisateiden vuoksi. Kuluva kausi avattiin kumminkin jo huhtikuussa Kebnellä. Raahelaiset olivat leirillä mukana useamman hengen porukalla.

Meidän kerhon "Puhku" vietiin Kebnelle Oululaisten mukana ja Raahen porukka toi koneen takaisin paluumatkalla. Leiri oli hyvä osoitus, kerhojen yhteistoiminnasta, Kiuttu Mikko perehdytti Raahelaisia Kebnellä lentämiseen, siitä vielä kerran suuret kiitokset Mikolle.

Vasemmalla kuvassa Sakke on lähdössä tutustumaan Kebnen maisemiin Mikon opastuksella.

Juhannuksen jälkeen päästiin Haapavedellä vauhtiin ja OLC matkaa saatiin kasaan 10594 km, toki jäätiin edellisestä vuodesta 180 km. Mutta meidän pitää muistaa, että tuo alku kesä oli todella sateinen. Kerhona ja kenttänä EFHP sijoitumme OLC listalla juuri samoille paikoille kuin edellisenäkin vuonna eli 11 ja 8. OLC on mukava tapa piristää ja vähän myös kirittää lentämään, onhan siitä helppo katsella, miten matka onnistui ja missä ne muut pyörivät.

Heinäkuussa osa meistä kävi Jannen kisoissa lentämässä NIL Duo:lla. Siellä kaverina oli Kimmo Pulkki ja loppuviikosta Timo Pankka. Vuonna 2014 kelit suosivat niin, että pääsimme lentämään joka päivä, mutta 2015 palautti kelien puolesta homman ns. maan tasalle. Kaikesta huolimatta kyseinen kisatapahtuma oli jälleen todella mukava.

Elokuun lopulla lähdimme käymään Nitrassa. Matkalla sinne kävimme tutustumassa usealla Ruotsin ja Saksan purjelentokentistä.

Elokuun lopulle sattui Itä-Eurooppaan todella lämmin jakso, mutta päästiin sitä kumminkin lentämään.

Oikealla olevassa kuvassa Pankan Timppa poseraa ja Toinen Timppa "räplää" tehtävää kompuutterille.


VUOSI 2014
Marraskuun ollessa puolenvälin paikkeilla voi todeta, että purjelentokausi 2014 on jo ohi, ainakin täällä kotimaassa. Kausi avattiin jälleen Huhtikuussa Nitrassa, mutta myös Haapavedellä päästiin tositoimin kohtuu aikaisin keväällä. Talvi oli vähä luminen ja lauha, tämä tietenkin mahdollisti vakituisen hinaustoiminnan aloittamisen jo Vappuna.

Nitrassa lennettiin tällä kertaa NIL:in DuoDiscus:lla. Koneen vienti Nitraan osui minulle ja olihan sekin jo tapahtumana mieleen painuva tapaus. Ensin Oulusta Helsinkiin lentämällä ja sieltä eteenpäin "Kossun" autolla putkea vetäen lautalle ja meriteitse Travemundeen. Matka jatkui Travemundesta Itävallan kautta suoraan Nitraan. Perillä Sirpa ja Kai auttoivat jälleen ja varmistivat, että lentohommat sujuivat mukavasti. Nyt kelit olivat kohtuulliset ja pääsimme operoimaan suurella nurmikentällä, joka toimi hyvin kiitotienä. Hinaukset tehtiin tänäkin vuonna pääosin EuroFox:lla.

SUIO:n Duo:a ei käytetty Haapavedellä, vaan nyt pyrittiin hyödyntämään Raahen Ilmailijoiden kalustoa. EFHP:lta lennettiin myös tänä vuonna matkalentoja paljon. Kenttä ja kerho nousivat korkealle OLC:n 2014-tilastoissa. Tämä antaa hyvän kuvan kentällä toimivan porukan aktiivisuudesta. Haapaveden kentällä pelaa hyvin hinaukset, yhteishenki ja sokerina pohjalla siellä on myös hyvä ja erikoinen sauna.

Heinäkuussa sitten osallistuttiin Jannen kisoihin Pulkin Kimmon avustuksella. Koneena oli jo Nitrasta tuttu NIL eli DuoDiscus X. Avustajina toimi Sinikka, Oippa, Pekka ja Sari. Kisaa suosi hienot säät, oli aurinkoa ja ennen kaikkea lämmintä.

Usein, kun sää on kesäisen lämmin, niin purjelentokelit eivät ole parhaimmillaan. Mutta hienosta kelistä huolimatta, näissä kisoissa päästiin lentämään joka päivä. Kimmon lentotaidot tulivat hienosti esille kyseisen kisan aikana. Saimme yhden päivävoiton ja tukun muita hyviä sijoituksia. Nopeimman kisapäivän keskinopeudeksi tuli 120,3 km/h ja yhteistuloksissa olimme viides. Lentopäiviä tuli siis kahdeksan, joka on sinänsä jo lähes suomenennätys.

Tässä vielä kerran, suuret kiitokset Kimmolle ja koko mahtavalle avustajaporukalle. Kisat olivat hieno lisä purjelento kokemuksien joukkoon. Jotenkin tuntuu, että me vielä jatkamme kilpailuissa käyntejä. Vasemmalla on Katjan ottama valokuva toisen päivän gridistä.

Loppukesä meni lentokilometrejä metsästäen muutamien peltokeikkojen säestyksellä, turvallisesti ja ilman vaurioita lentäen. Nyt koneet ovat halleissa ja vuosihuollot käynnissä, ehkä mahdollinen Kebne 2015 pikkaisen mielessä.


VUOSI 2013
Lentokausi 2013 avattiin huhtikuussa Nitrassa, jossa olimme Oipan kanssa lentoleirillä. Sirpa ja Kai auttoivat meitä pääsemään jyvälle paikallisten toimintatavoista. Kelit Nitrassa olivat olleet edellisillä viikoilla todella kosteat, joten nurmikentällä ei voinut operoida, mutta lyhyt pinnoitettu rullaustie toimi koko viikon hyvänä kiitotienä. Nitra on paikka, josta jäi positiivinen mielikuva ja jonne pitää näissä lentohommissa vielä palata. Tuossa alapuolella olevassa kuvassa näkyy yleiskuva kyseisestä lentokentäalueesta.

Nitrassa lensimme DuoDiscus:lla tällä kertaa koneena oli 007. Hinaukset hoidettiin EuroFox:lla ja kyllä sillä ko. yhdistelmä ilmaan saatiin, vaikka käytössä ollut kiitotie ei niin pitkä ollutkaan.

Nitran jälkeen kävimme katsomassa Kebnen aaltoleiriä. Kebnellä säät olivat hienot ja siellä sai myöskin käydä kokeilemassa lentämistä. SUIO:n 777 DuoDiscus oli tänäkin vuonna EFHP:llä ja sillä päästiin lentämään mukavia keikkoja.

Oippa kävi myös kesän aikana Pudasjärvellä osallistumassa Moskiito Ralli 2013:sta. Rallissa kelit olivat vaativat, mutta kolmena päivänä porukat lensivät tehtävät läpi ja kisat saatiin onnistuneesti ns. purkkiin. Paikka ja tunnelma kisoissa olivat niin mukavat, että kuulemma 2014 sinne pitäisi mennä suuremmalla joukolla. Kukapa tietää vaikka näin kävisikin.

Kuluneen kesän aikana oli paljon hyviä lentopäiviä. Haapaveden lentokentältä lähti parhaimpina päivinä yhdeksen purjekonetta eripituisille matkoille. Välillä päästiin laskeutumaan toisille kentille, ainakin EFYL:ään, EFKR:ään ja johonkin ohrapeltoonkin tuli tutustuttua ja koneita niiltä putkilla pois haettua. Suurin osa porukan lennoista löytyy nyt OLC sivuston kautta. Kausi päätettiin syksyllä uuteen Nitran keikkaan.

Valokuvia löytyy ko. kaudesta vuoden 2013 kuvahakemistoon.


VUOSI 2012
Kesä 2012 on jo ohi. LS7 ja PIK 20 on talviteloilla ja vuosihuollot aloitettu. Mutta menneestä kesästä jäi mieleen ainakin kauden aloitus, joka tehtiin jälleen Espanjassa Villamartinissa. Oippa oli myös testaamassa Januksella lentämistä Espanjan lämpimissä. Oikeastaan tänä vuonna kelit eivät olleet niin lämpimiä, mutta lentämään päästiin lähes joka päivä. Suomen kamaralla lennettiin ainakin Räyskälässä pariinkin kertaa ja kohtuullinen määrä myös Haapavedellä. Käytimme SUIO:n 777 DuoDiscusta EFHP:llä ja testasimme sillä lentämistä tutuilla seuduilla.

Kesän aikana oli muutama todella kova kelinen päivä ja nuo päivät kyllä lennettiin antaumuksella. Muuten jälkimmäinen puolisko kesästä meni lähinnä kuivatellessa sateen kastelemia paikkoja.
Tuossa vasemmalla 777:sta kuva EFHP:llä.

Syksyllä päästiin onneksi lentämään muutama keikka EFRH:n kentältä PIK:llä ja kerhon Puhkulla.

Valokuvista löytyy jälleen lisää vuoden 2012 kuvia.


VUOSI 2011

Mennyt kesä (2011) oli kaksijakoinen. Alkukesästä juhannukseen saakka oli hyviä kelipäiviä kohtuullisesti. Heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen vapaapäivät ja kelipäivät osuivat tosi harvoin yksiin. Välillä oli tuskastuttavan pitkiäkin tymäjaksoja.

Päästiin sitä toki lentämään, jopa kunnolla matkaakin, välillä yksin ja välillä puljassa. Puljalentäminen on tosi hauskaa, kunhan siinä on kohtuu tasavertaiset koneet. Kyllä se, että parikin konetta etenee yhdessä samaa käännepistettä kohti, helpottaa matkantekoa huomattavasti.

Kävimme myös tänä kesänä Oripäässä leireilemässä. Kelit olivat jälleen haastavat. Pääsimme kuitenkin lentämään ja myös sieltä saatiin lisää kokemusta useamman koneen porukassa lentämisestä.

Tässä marraskuun alkupäivillä on jälleen mukava haaveilla tulevasta keväästä ja kesästä, kunhan ensin tehdään huollot jne,.

Kebne voisi olla yksi kohde, katsotaan nyt miten hommat kehittyvät. Tuossa yllä on yksi Pekan kameran tuotoksista.


Kyllä se aika kuluu ja siitä on jo aikaa kun päivittelen näitä sivuja. Vuoden 2011 juhannus on jo ovella. Kausi aloitettiin jälleen Espanjassa, jossa kelit olivat kerrassaan mahtavat, tiimaa ja muistoja kertyi jälleen paljon.

Tuossa oikella yksi kuva lentoon lähdöstä. Hinurina oli Pedro Falke-Rotax:lla ja hinattavana Janus C ja puikoissa Timo. Homma toimi mallikkaasti.

Kiitos näistä monista Espanjan lentoleireistä kuuluu Sirpalle ja Kaille. Ilman heitä homman aloittaminen olisi ollut paljon takkuisempaa.

Tänä vuonna emme päässeet Kebnelle, mutta pakkasparlamentissa kävimme nostattamassa "kuumetta". Haapavedellä ja Raahessa on jo lennetty paljon ja keikka Oripäähän on tulossa.


VUOSI 2010

Kesä 2010 on lopuillaan. Tämä kesä jäi mieleen ainakin siitä, että se oli kuumin kesä vuosiin, sehän ei purjelennolle välttämättä ole hyväksi. Mutta tulihan tuota lennettyä ja samalla hankittua OH-805:lle kaveri, eli hommasimme Norjasta PIK 20B:een OH-488:n takaisin Suomeen.

Kävimme myös juhannuksen jälkeen Oripäässä kokeilemassa miltä ns. purjelentokilpailut tuntuvat. Kokemus oli niin mukava, että kyseiset reissut saavat todennäköisesti jatkoa.
Vasemmalla on yksi viime kesänä Haapavedellä otetuista valokuvista, (PIK 20 OH-488) siinä odottelee päivän ensimmäistä lentoa.

Tässä syksyllä lentelemme vielä EFRH:n kentän läheisyydessä PIK:llä. Huoltohommat odottavat, vaan onhan tässä koko tuleva talvi aikaa tehdä ne pois.

Valokuvista löytyy lisää vuoden 2010 kuvia, niin PIK 20:n kuin LS7:n ympäriltä.


Vuosi on vaihtunut jo 2010 puolelle. Kone on huollettu, lähes kokonaan. Extra kohteeksi valittiin vesisäiliöt ja niihin liittyvät venttiilit. Vasemman siiven tyhjennysventtiilissä oli pieni vuoto, joka tuli korjatuksi.

Muutoin kone oli kesän lentojen jälkeen hyvässä kunnossa ja mitään suurempia kunnostustarpeita ei ilmennyt. Porukka odottelee Huhtikuun alkua jolloin lentokausi pääsee toden teolla jälleen alkamaan.
Ennen tätä on kuitenkin Oulussa Pakkasparlamentti ja monia muitakin mielenkiintoisia tapahtumia.
Alla yksi Martin viime kesänä ottamista valokuvista Haapavedeltä.


VUOSI 2009

Kesä 09 on jo ohi. Meidän porukat on ehtinyt käymään jo esim. Jaca:ssa kevällä ja alkukesästä Kiteellä. Karjalassa käydessä
Kertasimme edellisen kesänä opittuja taitolento kuvioita. Eihän ne liikkeet niin puhtaasti sujuneet, mutta hauskaa oli, sehän se tarkoituskin on

Jaca on upea paikka tutustua vuoristo- ja aaltolentämiseen. Toki se vaatii kokeneen kaverin, joka voi opastaa kyseisten lentojen "saloihin". Mutta maisemat ovat Jaca:ssa mieleen painuvat.

Samoin upeaksi voi kehua Kiteen vintturia, kyseisellä laitteella on kyllä hetkessä niin korkealla, että kelipäivänä varmasti pääsee siihen kiinni.

Kesällä 2009 OH-805 lensi EFRH:n ja EFHP:n kentillä tiimaa ja matkaa aika mukavasti.

Ylävalikosta löytyy jälleen linkki, josta voi käydä katsomassa kuvia Jacasta ja Kiteen taitolentoleiriltä.

Oikealla Martin ottama kuva reilun kymmenen kilometrin päässä Haapaveden kentältä, korkeutta oli vielä noin 1000 m, joten ei hädänpäivää.


Alla vielä pikku videon pätkä Kiteen vintturi lähdöstä. Kyseessä sama kone, jolla mekin Oivan kanssa kokeilimme monenlaisia kuvioita. Kone on Joensuun Ilmailukerhon ASK-21 OH-573. Konetta on käytetty esim. taitolennon opetuksessa niinä parina vuotena, jolloin mekin olimme mukana kokeilemassa miltä se tempun vääntäminen tuntuu.

Vintturi V-65 aloitti työnsä 29.10.2005 ja siitä saakka se on toiminut ilman suurempia vikoja. Kaksipaikkaisia vetäessä korkeudet ovat helposti yli 800 metriä ja yksipaikkaisilla huhutaan jo 1000 ylityksestä. Kyllähän niistä koroista voi jo käydä haistelemassa keliä vähän kauempaakin.



Kone on jälleen huollon alla ja se jälkeen se talvehtii vanhassa tutussa hallissa.
"Kesä" 2008 meni jällen nopeasti niin kuin aina. 805:sen kausi täytti tavoitteet, niin oppimisen ja lentotuntienkin puolesta.
Pääosin koneella lennettiin Haapaveden suunnassa, mutta käytiinpä sillä kokeilemassa Kiteellä korkeita vintturi hinauksiakin.
805:n oli myös mukana Räyskälässä, mutta ne kelit jne..08-kesän valokuvia on jälleen nähtävissä päävalikon kautta.

Täällä kone oli talven
"Kesän" ollessa jo näin (11.05,08) pitkällä 805:sen kausi on avattu ja kone todettu toimivaksi.
Tässä lähiaikoina 805 lentää Raahen ja Haapaveden kentiltä ja kunhan päästään tuonne kesäkuulle, niin
suunnataan vehkeiden kanssa tuonne Räyskälän suuntaan.

Kebnen 2008 leiri on ohi.
Tämän vuoden Kebnen ensimmäinen viikko ja etenkin pääsiäisen aika oli kylmää, ennätys -40.8.
Aaltoon ei päästy pääsiäisen aikana, mutta ilmaan kylläkin. Maisemat ovat jylhät, ja
kuvista voi vähän vähän aavistella näkymiä.

Joku meistä kolmesta kävi täällä Kauden 2008 alussa. Siellä lennettiin, mutta ei OH-805:lla vaan OH-961:llä.

Villamartin sijaitsee Espanjan eteläosassa, lähellä Sevillaa, eikä sieltä ole pitkä matka Jerizin moottoriradallekkaa. Helpointa sinne on päästä lentämällä Sevillaan tai Malagaan. Koska Villamartin ei ole kovin suuri kaupunki, pikemminkin pieni, niin sinne pääsemiseksi kannatta vuokrata auto, jolla matka Sevillasta tai Malagasta perille taittuu muutamassa tunnissa.

Perille päästyä majoittuminen tapahtuu purjelentokentän välittömässä läheisyydessä olevaan hotelliin. Maisemat olivat upeita, Villamartinia voi todella suositella. Kuviin pääsee päävalikon kautta.

Oikealla olevassa kuvassa paikallista Blanik:ia hinataan Pedron toimesta ylös.

Sivua päivitetty viimeksi: Pejantaina 25.02.2022 kello 18:53